Ensimmäinen maratonini on takana ja viikko meni että jalat toipuivat rääkistä.
Mutta mielettömän hieno kokemushan se oli! Aloitin todella rauhallisesti. Yllättäen jalkoja alkoi kuitenkin pakottaa kovasti jo puolimatkan tienoilla, ja mietin mitenkähän tässä käy. Sitten ihmettelin miksi ihmiset pitävät toisen kierroksen sillan ylitystä pahana, sillä itselläni ainakin juoksuasennon hienoinen muuttuminen tuntui vetreyttävän, ja jalkojen pahin kolotus katosi. Ohitin loppupätkällä melkoisen monta juoksijaa (ja vielä useampia kävelijöitä), ja stadionilla oli kyllä upeaa juosta viimeiset metrit. Loppuaika oli 4.37. Noh, siitä on ainakin hyvä parantaa..
Hyvä reissu hyvässä seurassa :)
Jenni
9.6.2009
42 kilometriä Tukholmaa kantapään kautta
Tulipahan taas todistettua itselle että sitä jaksaa raahautua yllättävänkin pitkiä matkoja melko ripeällä tahdilla. Vielä näin parinkin viikon jälkeen siniset varpaan kynnet ovat muistuttamassa aurinkoisesta päivästä Tukholman kaduilla. Kaksi vuotta sitten juoksemaani Helsinki city maratoniin verrattu Tukholma oli melkoinen koettelemus. Paahtava aurinko, mäet ja poukkoilevat jänikset toivat oman jännitysmomenttinsa.
Tukholman maratoni oli myös hyvä oppimiskokemus. Tässä tiivistettynä mitä Tukholman kova koulu opetti:
-5 kiloa lisäpainoa = 2 minuuttia kokonaisaikaan
-2 kuukauden harjoittelu ei ole välttämättä tarpeeksi
-ne nännit teipataan ENNEN juoksua
-4 vuotta vanhat lenkkarit eivät välttämättä ole enää parhaassa terässä
Näin virheistä oppineena ja pitkästä lenkistä palautuneena onkin sitten mukava taas lähteä jatkamaan lenkkeilyä vähän lyhyemmillä matkoilla.
-Tuomas H
Tukholman maratoni oli myös hyvä oppimiskokemus. Tässä tiivistettynä mitä Tukholman kova koulu opetti:
-5 kiloa lisäpainoa = 2 minuuttia kokonaisaikaan
-2 kuukauden harjoittelu ei ole välttämättä tarpeeksi
-ne nännit teipataan ENNEN juoksua
-4 vuotta vanhat lenkkarit eivät välttämättä ole enää parhaassa terässä
Näin virheistä oppineena ja pitkästä lenkistä palautuneena onkin sitten mukava taas lähteä jatkamaan lenkkeilyä vähän lyhyemmillä matkoilla.
-Tuomas H
5.6.2009
Tehtävä suoritettu!
Kaikki teamista onnistuivat Tukholmassa varmaan aika hyvin - niin minäkin! Palautuminen on sujunut myöskin hyvin. Olen koko viikon pyöräillyt, kävellyt ja tietysti venytellyt. Tiistai-aamuna jalkalihakset tuntuivat vielä vähän aristavilta liikkeelle lähdettäessä - sen jälkeen normaalilta. En kuitenkaan ajatellut alkaa juoksuharjoituksia ennen kuin reilun viikon verran on kulunut kisasta.
Kisatunnelma oli mahtava: Ekalla kierroksella ehdin nauttia maisemistakin ja tieysti upean ruotsalais- ja suomalaisyleisön hienosta kannustuksesta. Ei ole ollut samanlaista HCM:ssä Helsingissä. Olin päättänyt ottaa riittävän varovaisesti ensimmäisen kierroksen. Sitähän kaikki asiantuntijat etukäteen muistuttelivat. Siinä sai oikeasti pidätellä itseään. Jalat tuntuivat niin kevyiltä ja oli kova kiusaus lisätä vauhtia, mutta seurasin kellosta ja kilometreistä, että pysyn järkevällä tasolla. Toinen kierros olikin sitten oikeasti kovaa työtä ja pystyin lisäämään vauhtia lopussa 35 km:stä lähtien oikein kunnolla tai ainakin sille tuntui. Jo puolimaratonin jälkeen sain ohitella jatkuvasti ihmisiä. Johtui tietysti paljon siitä, että ihmiset rupesivat hyytymään otettuaan alkupuolen liian lujaa. Toisen kierroksen aikani ei kuitenkaan ollut kuin vajaan 2 minuuttia parempi kuin ekan. No, oikeastihan tämä oli ihanteellinen tasavauhtinen juoksu, mihin pitäisi pyrkiä. Minä tietysti kuvittelin, että parantaisin enemmänkin toisen kierroksen aikaa! "Asiantuntijat" sanovat, että yleensä niin ei kuitenkaan käy maratonilla.
Summa summarun - olen nyt, tutkisteltuani tulosliuskaani kaikkine väliaikatietoineen ja verrattuani sitä myöskin rataprofiiliin, hyvin tyytyväinen tulokseeni 4:43 joka jäi 10 minuuttia tavoitteestani, paljon tyytyväisempi kuin heti maaliin tultuani. Tosin fiilikset juuri Stadionin radalla maaliin tullessa oli mahtavat, tunsin itseni suureksi juoksijakuningattareksi täyden katsomon edessä ja ohittaessani lukuisia kanssakilpailijoita ulkokautta kun he kuhnasivat sisäradoilla.
Ilona, veteraani
Kisatunnelma oli mahtava: Ekalla kierroksella ehdin nauttia maisemistakin ja tieysti upean ruotsalais- ja suomalaisyleisön hienosta kannustuksesta. Ei ole ollut samanlaista HCM:ssä Helsingissä. Olin päättänyt ottaa riittävän varovaisesti ensimmäisen kierroksen. Sitähän kaikki asiantuntijat etukäteen muistuttelivat. Siinä sai oikeasti pidätellä itseään. Jalat tuntuivat niin kevyiltä ja oli kova kiusaus lisätä vauhtia, mutta seurasin kellosta ja kilometreistä, että pysyn järkevällä tasolla. Toinen kierros olikin sitten oikeasti kovaa työtä ja pystyin lisäämään vauhtia lopussa 35 km:stä lähtien oikein kunnolla tai ainakin sille tuntui. Jo puolimaratonin jälkeen sain ohitella jatkuvasti ihmisiä. Johtui tietysti paljon siitä, että ihmiset rupesivat hyytymään otettuaan alkupuolen liian lujaa. Toisen kierroksen aikani ei kuitenkaan ollut kuin vajaan 2 minuuttia parempi kuin ekan. No, oikeastihan tämä oli ihanteellinen tasavauhtinen juoksu, mihin pitäisi pyrkiä. Minä tietysti kuvittelin, että parantaisin enemmänkin toisen kierroksen aikaa! "Asiantuntijat" sanovat, että yleensä niin ei kuitenkaan käy maratonilla.
Summa summarun - olen nyt, tutkisteltuani tulosliuskaani kaikkine väliaikatietoineen ja verrattuani sitä myöskin rataprofiiliin, hyvin tyytyväinen tulokseeni 4:43 joka jäi 10 minuuttia tavoitteestani, paljon tyytyväisempi kuin heti maaliin tultuani. Tosin fiilikset juuri Stadionin radalla maaliin tullessa oli mahtavat, tunsin itseni suureksi juoksijakuningattareksi täyden katsomon edessä ja ohittaessani lukuisia kanssakilpailijoita ulkokautta kun he kuhnasivat sisäradoilla.
Ilona, veteraani
2.6.2009
Larin maraton
Jea!! Juoksut nyt takana ja tavoitteet jälleen edessä! Ilma oli loistava, ei tosin mikään optimi, ja reitti oli siisti! Ihmiset hurrasivat ja kannustivat koko matkan ja tuntui, että olisi ollut kyse jostain MM-kisoista! :) Omalta osalta juoksu sujui ihan hyvin, vaikka tavoitteesta jäätiin. Tarkoitus oli alittaa tuo maaginen 3:30, mutta jalat eivät oikeen jaksaneet enää viimeisillä kilometreillä ja aurinko/kuumuus tekivät myös tehtävänsä! Maaliin pääsin ja aika oli 3:38:55!
Nyt vaivaa pieni rasitusvamma oikean jalan päkiässä ja polvessa, kun näistä päästään yli alkaapi sitten harjoittelu Helsinki City Maratonia varten! :) Jos sitä siellä sitten alittaisi tuon 3:30! Tiedä häntä!
Täytyy vielä mainita, että vaikka en tavoitetta alittanut voitin kuitenkin 3:15 jäniksen, joka oli aivan hyytynyt! :DD
Onnittelut kaikille Aaltolaisille!
Nyt vaivaa pieni rasitusvamma oikean jalan päkiässä ja polvessa, kun näistä päästään yli alkaapi sitten harjoittelu Helsinki City Maratonia varten! :) Jos sitä siellä sitten alittaisi tuon 3:30! Tiedä häntä!
Täytyy vielä mainita, että vaikka en tavoitetta alittanut voitin kuitenkin 3:15 jäniksen, joka oli aivan hyytynyt! :DD
Onnittelut kaikille Aaltolaisille!
Kom igen, Aalto!
Voin vain olla hyvin tyytyväinen omaan juoksuuni.
Aalto-paita todella keräsi huomiota reitin varrella,
sain kannustusta suomeksi ja ruotsiksi, mikä tuntui
todella hyvältä.
Tsemppiä, Aalto! Taistele, Aalto! Hyvä, Aalto!
Lupasin tulla perille maaliin, joten täytin oman
tavoitteeni. Sitten myöhemmin on realistista asettaa
jotain muuta tavoitetta.
Onnittelut kaikille Aaltomaratonjuoksijoille!
- Kirsi
Aalto-paita todella keräsi huomiota reitin varrella,
sain kannustusta suomeksi ja ruotsiksi, mikä tuntui
todella hyvältä.
Tsemppiä, Aalto! Taistele, Aalto! Hyvä, Aalto!
Lupasin tulla perille maaliin, joten täytin oman
tavoitteeni. Sitten myöhemmin on realistista asettaa
jotain muuta tavoitetta.
Onnittelut kaikille Aaltomaratonjuoksijoille!
- Kirsi
Läpi meni, jaloissa tuntuu
Läpihän se meni vaikka harjoittelun osalta välillä tuntui että onko siinä niin järkeä lähteäkään matkaan. Sisulla siitä selvittiin kuitenkin ja aikaisemman kokemuksen perusteella osasi säästellä paukkujakin. Etukäteen ajattelin että 5 h raja on hieman liian kova tässä kunnossa ja näillä massoilla joten ajattelin että 5:30 nyt ainakin pitäisi mennä vaikka hellettäkin oli luvassa.
Maraton sujuikin aluksi ihan kivasti ja huomasin olevani alussa jopa 4:30 jänisten edellä joten päätin vähän hidastaa tahtia joten ekat 10 km menikin ihan järkevää vauhtia. Hieman ennen puolta väliä alkoi krampit iskeä, osasin toki arvata että niitä saattaa tulla. Puolessa välissä aikaa oli kulunut hieman reilu 2 ½ tuntia joten huomasin olevani aikataulussa.
Pian sen jälkeen alkoi kovasti reidet kramppaamaan ja oli pakko kävellä kun hölkkä ei kertakaikkiaan onnistunut. Se oli sitten vuorotellen kävelyä ja hölkkää ja tämä näkyi myös vauhdissa. Lopussa 38 km kohdalla se 6 viikkoa sitten taittunut nilkkakin muistutti olemassa olostaan, onneksi vaan pientä vihlomista eikä liikaa haitannut menoa. Tällä hetkellä se on vähän kipeä mutta sen kanssa pärjää. No onneksi ei tosin estänyt maaliin pääsyä.
Paukkuja jäi kun ei pystynyt jälkimmäisellä puoliskolla kramppian takia juoksemaan joten stadionilla saikin ottaa kunnon loppukirin ja fiilis olikin mahtava, selkiä tuli vastaan :D loppuaika, netto 5:24 ja osia ja olen ihan tyytyväinen kun huomioi kaikki olosuhteet jne. Jospa taas iskisi pieni harjoitteluinto päälle niin ehkä ensi vuonna uudestaan, ja mieluummin ihan toisenlainen aikakin tähtäimessä, kenties.
-Matti O
Maraton sujuikin aluksi ihan kivasti ja huomasin olevani alussa jopa 4:30 jänisten edellä joten päätin vähän hidastaa tahtia joten ekat 10 km menikin ihan järkevää vauhtia. Hieman ennen puolta väliä alkoi krampit iskeä, osasin toki arvata että niitä saattaa tulla. Puolessa välissä aikaa oli kulunut hieman reilu 2 ½ tuntia joten huomasin olevani aikataulussa.
Pian sen jälkeen alkoi kovasti reidet kramppaamaan ja oli pakko kävellä kun hölkkä ei kertakaikkiaan onnistunut. Se oli sitten vuorotellen kävelyä ja hölkkää ja tämä näkyi myös vauhdissa. Lopussa 38 km kohdalla se 6 viikkoa sitten taittunut nilkkakin muistutti olemassa olostaan, onneksi vaan pientä vihlomista eikä liikaa haitannut menoa. Tällä hetkellä se on vähän kipeä mutta sen kanssa pärjää. No onneksi ei tosin estänyt maaliin pääsyä.
Paukkuja jäi kun ei pystynyt jälkimmäisellä puoliskolla kramppian takia juoksemaan joten stadionilla saikin ottaa kunnon loppukirin ja fiilis olikin mahtava, selkiä tuli vastaan :D loppuaika, netto 5:24 ja osia ja olen ihan tyytyväinen kun huomioi kaikki olosuhteet jne. Jospa taas iskisi pieni harjoitteluinto päälle niin ehkä ensi vuonna uudestaan, ja mieluummin ihan toisenlainen aikakin tähtäimessä, kenties.
-Matti O
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
