Hienon hieno Tukholma

Ensimmäinen Tukholma mara onnistuneesti takana, jälkiAallot tuntuu ihanalta! Monet ovat Tukholmaa kehuneet ja pakko sanoa, että tunnelma oli toisella tasolla kuin Helsinki!Ilmoittauduimme Miian, Pertun ja Jaakon kanssa hyvissä ajoin loka-marraskuussa Miian ja Pertun tarjoaman illallisen jälkeen ja eipä voi kyllä katua!!! Sitten itse maratooniin; tässä meidän jengi (Maija, Jaakko, Perttu ja Miia) uhoaa ennen maraa.



Ilokseni kuume oli kokonaan jo takana ennen lähtöä ja flunssakin melkein. Lähdimme Jaakon kanssa samaa matkaa tarkkaillen sykettä, ettei heti alussa nouse liian korkeaksi. Liekö flunssa vai kuumuus vai yhdistelmä, tämä sykkeen kurissapito oli aivan mahdotonta. Eka kymppi piti mennä sykkeellä 145-150, mutta vaikea oli pitää alle 155, vaikka vauhti oli tosi hiljaista (6.13/km).

Jaakon kanssa sovíttiin etukäteen, ettei juosta yhdessä, mutta Jaakko jarrutti penikoiden takia ja minä sykkeen ja näin vauhti olikin ihan samaa ja yhdessä mentiin. Puolikkaaseen saakka jarruteltiin vaan vauhtia, aika 2.02 (brutto 2.04). Sitten Jaakon penikat aukesi ja minulla ei syke laskenut, mutta juoksu tuntui helpolta. Päätettiin lähteä kiristämään tahtia ja mielessäni päätin, että pakko tämä on vetää alle neljän.

Koko loppumatka ohiteltiin porukkaa ja juoksu oli helppoa, ohittaminen poukkoilua ja kuluttavaa. 35 km:n kohdalla Jaakon askel oli niin lennokas, että huusin 'anna mennä'. Seurailin kuitenkin miehen selkää vielä 39 km kohdalla. Loppuun pystyin vielä kiristämään hiukan ja tulimme maaliin minuutin välein, loppuaika 3:51 (brutto 3.53). Ka syke oli 167 (anaerobinen raja 167). Tämä (kolmas) oli helpoin maratonini, 30 km:n seinää ei tullut lainkaan vastaan. Tankkaus onnistui hyvin 7 geelin, suolan (puolikkaan ja 30 km:n kohdalla) sekä joka pisteellä juomisen ansiosta. Pari svedupoikaa nauroi lähdössä varustevyötäni, joka kieltämättä näytti joulukuuselta. Mutta minä hymyilin maalissa. Aikatavoite jäi saavuttamatta, mutta tyytyväinen olin siihen, että pääsin juoksemaan viime hetken sairastelusta huolimatta.

Aallon paidassa oli hieno juosta, saimme paljon kiinnostusta ja kannustusta matkalla!

-Maija

Alla Maija & Jaakko maran jälkeen