Viime lauantaina juoksin viimeisen pitkän lenkin (30km). Alku sujui sateen raikastaman ilman saattelemana rennosti, mutta tavallisen kaavan mukaan ensimmäinen kramppi iski vähän alle 20km kohdalla. Pahemmaksi meno muuttui 25km kohdalla, missä joutui pistämään hetkeksi kävelyksi.
Tukholmassa suolakurkkua on tarjolla juuri vähän ennen puolimatkaa, mikä onkin avannut paikkoja, mutta ehkä liian myöhään. Tukholman startin jälkeinen lievä alamäki on toisella kierroksella monesti jäänyt mieleen tästä syystä.
Tästä huolimatta lenkki antoi luottavaisen kuvan kunnosta ja siitä, mihin tällä kertaa rahkeet riittävät. Tätä vielä tarkentaa tänään saatava kuntotestitulos.
Mitä magnesiumiin ja sen saatavuuteen tulee, niin täytyisi tarkemmin syventyä syihin, miksi sitä ei ruuasta saisi vai onko syy kuitenkin omassa elimistössämme, joka ei pysty käyttämään sitä tarpeeksi tehokkaasti.
- Jani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti