Eilinen HCR oli miellyttävä kokemus. Lähdin tällä kertaa sopivalla vauhdilla, sillä jalat eivät menneet jumiin. Ehkä sitä osaa paremmin arvioida omaa vauhtiaan, kun on jo yksi (reisille mennyt) kisa takana. Tai sitten Länsiväyläraasto avasi vähän lihaksia. Alkuverryttelyllä voi myös olla vaikutusta. Siihen panostin selvästi enemmän kuin Länsiväylässä.
Joka tapauksessa juoksu kulki hyvin. Alkuvaiheessa juoksin yhden ryhmän kiinni, siinä kun olisi ollut tosi hyvä tuulen suoja. Päästin sen kuitenkin suosiolla karkuun, kun vauhti osoittautui mulle liian kovaksi. Myöhemmin siitä ryhmästä jäi yksi, joka sitten tuli mun peesiin. Kahdestaan sitten painettiin menemään Keskuspuistossa. Se oli aika mukava osuus, kun tuulestakaan ei ollut haittaa.
Huopalahdessa saimme lisää seuraa, mutta ohi eivät menneet. 16 km:n kohdilla eräs kisoista tuttu kaveri ohitti ja sehän sai vauhtia meikäläiseenkin. Muutama kilsa olikin sitten kaksinkamppailua. Siinä sivussa ohitimme yhden juoksijan, joka oli aika heikossa hapessa.
Kun saavuttiin puistosta asfaltille, matkaa oli enää niin vähän, että päätin kiristää vauhtia. Kilpakumppani jäi kyydistä ja sain juosta viimeiset pari kilsaa yksin. Viimeinen ylämäki hoitui vaivatta ja siinähän se sitten olikin. Ennätys parani vajaalla minuutilla. Hyvä tunne jäi kisasta.
Matti Teittinen
10.5.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti