Marjukan HCR

Tänä vuonna Helsinki City Runiin saatiin valmistautua sateisessa ja tuulisessa säässä. Onneksi pahin sade meni ohi jo aamupäivällä ja juoksun aikana taivaalta tuli vain jokunen pisara. Navakka tuuli sen sijaan oli koko matkan juoksijoiden kiusana.

Omalta kohdaltani juoksu sujui hyvin. Päätin kerrankin lähteä vähän hitaammin matkaan ja kiihdyttää sitten loppua kohden. Alussa olinkin aikamoisessa sumpussa juoksemassa. En nimittäin ollut tavalliseen tapaani kiilannut hyviin asemiin, vaan jäin suosiolla (ensimmäisen lähtöryhmän) takariviin odottamaan lähtölaukausta.

Takarivin matkassa alkumatka sujuikin leppoisasti. Olin kyllä jäljessä suunnitellusta aikataulustani, mutta se ei harmittanut. Oli mukavaa lähteä myöhemmin kiristämään tahtia ja ohitella lukuisia kanssajuoksijoita. Kolmentoista kilometrin kohdalla askel tuntui suorastaan lennokkaalta. Valitettavasti tätä juoksun riemua ei kestänyt ihan maaliin asti. Yhdeksäntoista kilometrin kohdalla polveen alkoi sattua niin, että oli pakko hidastaa vauhtia. Luultavasti kaikki ne, jotka olin matkalla ohittanut, pääsivät noiden viimeisten kilometrien aikana vuorostaan minun ohitseni. Pääsin maaliin kuitenkin ihan kohtuullisessa ajassa: 1:48:30. Vaikka teinkin oman negatiivisen ennätykseni - ikinä ennen en ole puolikasta noin hitaasti juossut - olen varsin tyytyväinen tulokseen. Vähäinenkin harjoittelu voi kantaa hedelmää, kun kunto on kova. Ja vaikka kompuroinkin polveni verille viikkoa ennen kisaa, ei sekään vauhtia liiemmin hidastanut.

Nyt on hyvä mennä saunaan.

-Marjukka