Eilinen Länsiväyläjuoksu oli kohdallani vuoden ensimmäinen kisa ja kuten niin usein ennenkin, nytkin tuli lähdettyä liian kovalla vauhdilla. Keväällä on kilpailuinto kova ja tekee kovasti mieli päästä testaamaan kunto. Ei oikein tahdo löytyä malttia, vaikka sitä juuri pitäisi olla tähän aikaan vuodesta. Kunto ei kuitenkaan ole vielä näin aikaisessa vaiheessa kovin kummoinen.
Huonostihan siinä sitten kävi. Vauhti rupesi hyytymään väkisin jo jossain 4 km:n paikkeilla kun etureidet alkoivat mennä ns. tukkoon. Loppumatka olikin sitten yhtä tuskaa. Tuntui välillä, että koko ruumis on ihan tukossa.
Joten kannattaa todellakin aloittaa kisat rauhallisesti, varsinkin jos ei ole varma omasta kunnosta. Kisasta jää paljon parempi mieli, jos sen pystyy juoksemaan tasaisella vauhdilla läpi tai jopa loppua kohti kiihdyttäen.
Matti Teittinen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Noh, näin ns. aloittelijan näkökulmasta ihan hyvä aika/sijoitus, vaikka tietysti heikompi kuin puolikkaan ennätyksesi (vakoilin tilastopajasta). Mun mielestä kannattaa aloittaa kovaa ja lähteä hakemaan hiukan odotettua kuntoa parempaa, niin voi jopa yllättyä positiivisesti - tuo raasto ei itse kisassa tunnu kivalta, mutta masokisti palaa aina tapahtumapaikalle ;).
VastaaPoista-Kosti
Minäkin suosin kovaa aloitusta, vaikka joskus se tietysti kostautuukin... Mutta ei kai kisassa juoksemisen ole tarkoituskaan olla helppoa?
VastaaPoista-Marjukka
Kisassa ei tosiaan ole tarkoituskaan päästä helpolla, mutta jonkin sortin rentous olisi hyvä saada pidettyä jaloissa.
VastaaPoistaSiten saisi itsestä enemmän irti, kun olisi hiukan irtonaisuutta juoksussa.
-Matti Teittinen